Siirry sisältöön

Eri maissa on erilaisia leimauskaytantoja kultakoruille. Jos sinulla on ulkomailta tuotuja tai perittyjä koruja, niiden leimat voivat poiketa suomalaisista merkinnöista. Tassa oppaassa kaymme lapi tarkeimpien maiden leimajärjestelmat.

Iso-Britannia

Brittilainen leimausjarjestelma on maailman vanhin ja perusteellisin. Brittilainen kultaleima sisaltaa useita elementteja: pitoisuusmerkki (kruunu keltakullalle), tuhannesosaleima, leimaustoimiston merkki ja vuosikirjain.

Brittilaisia leimaustoimistoja ovat Lontoo (leopardin paa), Birmingham (ankkuri), Sheffield (York-ruusu) ja Edinburgh (linna). Yleisimmat pitoisuudet ovat 9k (375), 14k (585), 18k (750) ja 22k (916).

Italia

Italialaisissa kultakoruissa nakyy tyypillisesti tahtimerkki (stella) ja valmistajan tunnus numerosarjana. Yleisin pitoisuus on 18k (750), koska Italian laki on perinteisesti vaatinut vahintaan 18 karaatin pitoisuuden kultaleimatuilta koruilta. Italialaiset kultakorut ovat arvostettuja maailmanlaajuisesti.

Ranska

Ranskan leimausjärjestelma kayttaa elainkuvioita eri pitoisuuksille. Kotkagpaa tarkoittaa 18k (750) kultaa, ja omistajaleima (poincon de maitre) kertoo valmistajan. Ranskalaiset leimat ovat usein hyvin pieniä ja vaativat suurennuslasia lukemiseen.

Saksa

Saksassa yleisin kultaleimattu pitoisuus on 8k (333), jota kaytetaan laajasti arkikoruissa. Korkeampia pitoisuuksia (14k, 18k) loytyy myos, mutta 333-leima on tyypillinen saksalaisissa koruissa. Saksalaisessa järjestelmassa leima sisaltaa tuhannesosaluvun ja usein kuun- ja tähtimerkin.

Yhdysvallat

Amerikkalaisissa koruissa kaytetaan karaattimerkintaa (K tai kt). Yleisin pitoisuus on 14K, ja alin laillisesti kullaksi leimattu pitoisuus on 10K. Amerikkalaisissa koruissa nakyy usein myos valmistajan nimi tai tavaramerkki. FTC:n saantojen mukaan tuotteessa on oltava valmistajan tunnus pitoisuusmerkinnän lisaksi.

Turkki

Turkkilaisissa kultakoruissa kaytetaan tyypillisesti tuhannesosaleimoja (585, 750, 916). Turkkilainen koruteollisuus on yksi maailman suurimmista, ja turkkilaiset korut ovat usein koristeellisia ja massiivisia. Myos 22k (916) on hyvin yleinen pitoisuus Turkissa.

Intia

Intiassa yleisin pitoisuus on 22k (916). Vuodesta 2000 lahtien Intian Bureau of Indian Standards (BIS) on hallinnoinut leimausjarjestelmaa. BIS-leima sisaltaa BIS-logon, pitoisuusluvun, leimaustoimiston tunnuksen ja kultasepan tunnuksen. Vanhat intialaiset korut saattavat olla leimaamattomia.

Lahi-ita

Lahi-idan maissa (Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Jordania) yleisimmat pitoisuudet ovat 21k (875) ja 22k (916). Leimat voivat olla arabiankielisia tai eurooppalaisen järjestelman mukaisia tuhannesosalukuja. Lahi-idan korut ovat usein erittain massiivisia ja korkeapitoisia.

Kiina

Kiinassa yleisin korupitoisuus on 24k (999) eli puhdas kulta. Kiinalaisissa koruissa nakyy leima "Au999" tai "24K" seka kiinalaiset merkit. Myos 18k (Au750) on yleinen erityisesti modernissa korumuotoilussa. Kiinalaiset kultakorut ovat perinteisesti hyvin korkeapitoisia.

Mita tehda ulkomaisella leimalla?

Jos et pysty tulkitsemaan korun leimaa, laheta se meille. Testaamme pitoisuuden rontgenfluoresenssiteknologialla riippumatta leiman tyypista tai alkuperamaasta. Arviointi on aina ilmainen.

Onko sinulla ulkomaalaisia kultakoruja?

Ostamme kultaa kaikista maista ja kaikilla leimoilla. Testaamme pitoisuuden ilmaiseksi.

Pyydä arvio →

← Takaisin blogiin